Naksoksen kourokset

Kouros

Naksos, Kreikka
Vierailtu 6.6.2016

Naksoksen saarelta on löydetty kolme keskeneräiseksi jäänyttä suurikokoista kouros-patsasta, jotka ovat peräisin 500–600-luvuilta eKr.

Kouros (lausutaan kuros, kreikaksi κούρος, mon. κούροι) on arkaaisen kauden kuvanveistolle ominainen patsastyyppi, jossa atleettinen alaston nuorukainen on kuvattu edestäpäin seisovana, vasen jalka hieman oikeaa edempänä, kädet sivuilla ja vakaa katse suoraan eteen kohdistettuna.

Ensimmäisenä iltanani Naksoksella juuri ennen auringonlaskua teimme Konstantian ja Despoinan kanssa retken katsomaan Melanesin kylän lähellä olevia kahta kourosta. Kuin rakkailla lapsilla näilläkin patsailla tuntuu olevan monta nimeä. Muun muassa Melanesin kouros tai Flerion kourokset löytyvät nettilähteistä. Niiden toisistaan erottamiseksi puhutaan myös Flerion puutarhan kouroksesta ja louhoksen kouroksesta.

Kuten nimistä voi päätellä, toinen Melanesin kouroksista lepää vihannassa laaksossa puiden katveessa (ensimmäinen kuva). Toinen puolestaan sijaitsee mäen rinteessä kivilouhoksen luona (kuva alla).

Kivilouhoksen kouros
Kivilouhoksen kouros

Noin kuusimetriset Melanesin kourokset ovat läheisen marmorilouhoksen tuotteita 600-luvulta eKr. Ne hylättiin maastoon, ja ne jäivät vaille lopullista hahmoaan.

Naksoksella on runsaasti hyvälaatuista marmoria, jota on louhittu antiikin ajoista alkaen. Kaivostoimintaa näkyy olevan vieläkin käynnissä.

Yhtenä selityksenä hylkäämiselle on pidetty kuljetuksen yhteydessä tapahtunutta särkymistä. Veistosaihiot kuljetettiin pois kaivokselta köysillä vedettävissä kelkoissa, joita liu’utettiin ohuiden marmorilevyjen päällä. Patsaat viimeisteltiin vasta niiden tarkoitetulla asennuspaikalla. Jos patsas siis särkyi kuljetuksessa, sen viimeistelyyn ei ollut haaskattu aikaa. Louhoksen lähellä olevan kouroksen kasvot ovat lohjenneet kokonaan pois. Niiden paikalla on jäljellä tasainen taulu.

Flerion louhoksen kouros
Kivilouhoksen lähelle hylätty kouros. Etualalla on modernina aikana betoniin valetut patsaan keskeneräiset jalat. Keskellä itse kouros. Taustalla vuorenseinämässä näkyy toiminnassa oleva marmorilouhos.

Aihiot olisivat voineet saada tarkemmat inhimilliset piirteet ja kasvot. Toki siinä tapauksessakaan ne piirteet eivät olisi välttämättä meidän silmiemme eteen saakka säilyneet. Niin monille muinaisille kasvoille ajan kuluttava hammas on ollut armoton.

Deloksesta kertovassa jutussani mainittu valtaisa kouros, ns. Naksoksen kolossi oli louhittu myös tästä Melanesin marmorikaivoksesta.

Nimestään huolimatta Melanesin kourokset ei sijaitse ihan samannimisen kylän liepeillä. Järkevintä on saapua paikalle Melanesin ja Kinidaroksen väliseltä tieltä. Kouroksille vievän tien risteyksessä on opaskyltti.

Suurin Naksoksen maahan jätetyistä kouroksista sijaitsee saaren pohjoiskärjessä olevan Apollonaksen kylän lähellä. Apollonaksessa en lähtenyt tällä kertaa käymään pitkän ajomatkan ja rajallisen ajan vuoksi. Muinaiselle kivilouhokselle keskeneräisenä jäänyt patsas on yli kymmenmetrinen ja noin 80 tonnin painoinen. Sen parrasta on päätelty, että kyseessä olisi Dionysoksen patsas.

Auringonlasku Naksoksella