Casa di Augusto & Casa di Livia, Palatium, Rooma
Vierailtu 30.4.2016
Rooman matkalla eniten odottamani historialliset kohteet olivat kahden etruskimuseon ohella ajanlaskun alun aikojen seinämaalaukset Palatium-kukkulalla Augustuksen ja Livian taloissa (Casa di Livia, Casa di Augusto / lat. Domus Augustea).
Muinaisista kreikkalaisista ja roomalaisista tulee ensimmäisenä mieleen temppelien raunioita, patsaita ja ruukkuja, mutta harvemmin varsinaisia maalauksia. Maalaukset eivät nimittäin useimmiten ole säilyneet meidän nähtäväksemme. Maalaamista kyllä tehtiin, ja teoksista löytyy kirjallisia kuvauksia antiikin aikaisista teksteistä.
Roomalainen maalaustaide tunnetaan parhaiten Vesuviuksen tulivuorenpurkauksen vuonna 79 jKr. peittämistä Pompejista ja Herculaneumista löytyneiden maalausten perusteella.
Roomassa on kuitenkin mahdollista päästä näkemään keisarillisten talojen maalauksia keisari Augustuksen (63 eKr. – 14 jKr., vallassa 27 eKr. – 14 jKr.) ja hänen puolisonsa Livian mukaan nimetyissä taloissa. Pompeji ja Herculaneum olivat koko valtakunnan mittakaavassa vähäpätöisiä pikkukaupunkeja, joiden löydöt eivät välttämättä edusta tuon ajan taiteen kärkeä. Sen sijaan valtakunnan pääkallonpaikalla Roomassa keisarillisissa taloissa sijainneet maalaukset olivat suuremmalla taidolla tehtyjä.
Valtaosa Palatiumilla kiertelijöistä ei kuitenkaan näitä taloja maalauksineen näe, koska päästäkseen taloja katsomaan, pitää tietää niiden olemassaolosta. Maalausten säilymisen turvaamiseksi taloihin pääsee tutustumaan vain opastetulla kierroksella tai ohjatulla vierailulla.
Palatsi-sana tulee muuten eurooppalaisiin kieliin Palatiumista. Rooman valtakunnan hallinto ja palatsikeskittymä oli tällä kukkulalla, yhdellä Rooman legendaarisista seitsemästä kukkulasta.
Ns. Livian talo löydettiin Palatiumin maakerrostumien alta jo vuonna 1869, ja Augustuksen talo saatiin esiin kaivauksissa vuosina 1956–82. Seinien maalaukset on ajoitettu noin vuoteen 30 eKr.
Augustuksen talo on rakennettu vuoden 35 eKr. vaiheilla. Vuonna 27 eKr. se oli joka tapauksessa valmis, koska on löydetty kolikko, johon palatsin julkisivu on kuvattu. Talon välittömässä läheisyydessä oli Augustuksen suojelusjumalan Apollonin temppeli. Livian talo on todennäköisesti tätä vanhempi.
Raivattuaan tiensä valtaan Augustus ei rakennuttanut omaa palatsia, vaan osti jo olemassa olevia taloja Palatiumilta. Augustuksen hankkimat talot sijaitsivat lähellä Lupercal-luolaa, jossa naarassuden kerrotaan imettäneen Rooman tarunhohtoista perustajaa Romulusta ja hänen veljeään Remulusta. Tämä oli omiaan korostamaan hänen asemaansa uuden Rooman perustajana. Augustuksen kerrotaan asuneen talossa olosuhteisiin nähden vaatimattomasti. Vaikuttaa suunnitelmalliselta miehelle, joka haali kaiken vallan käsiinsä, muttei välittänyt ottaa itselleen keisarin arvoa.
Rakenteet ja maalaukset säilyivät meidän päiviimme asti, koska ne peitettiin jo Augustuksen aikana paikalle rakennetun isomman palatsin alle. Talot eivät suinkaan ole säilyneet kokonaisuudessaan, vaan osa niistä on tuhoutunut myöhemmässä rakentamisessa.
Palatiumilla riehui iso tulipalo vuonna 3 jKr., ja tuli olisi tuhonnut myös seinämaalaukset. Erityisen herkkää kuumuudelle on maalausten punainen sinoperi. Maalauksissa ei kuitenkaan näy merkkejä tulipalosta. Rakennusten on siis täytynyt olla tuossa vaiheessa jo maan alla tulen tavoittamattomissa.
Aloitimme kierroksen Augustuksen talosta.
Roomalaiset seinämaalaukset ovat eräänlaista tapettia. Niitä on tutkittu pääasiassa Pompejin löytöjen perusteella. Sitä on luokiteltu neljään ajallisesti toisiaan seuraavaan tyyliin, joilla kaikilla on ominaispiirteensä. Tiiviin esityksen Pompejin tyyleistä voi lukea tästä.
Augustuksen ja Livian talojen maalaukset edustavat pääasiassa ns. toista tyyliä. Siinä huoneiden seinille on maalattu aukeavia tiloja, jotka näyttävät illusionistisesti laajentavan huonetta. Maalauksiin saattaa olla maalattu ikkunoita, joista näkyy ikään kuin ulos. Niissä saattaa olla myös maalauksia maalauksessa, kuin tauluja seinillä. Perspektiiviä on käytetty, mutta vaikutelma saattaa olla epärealistinen. Pakopisteitä voi olla useampia kuin yksi. Perspektiivin käyttö siinä muodossa kuin se nyt tunnetaan kehittyi vasta renessanssin aikana.
Yksi Augustuksen talon kiinnostavimmista huoneista on ns. Naamioiden huone, joka muistuttaa teatterilavastetta. Lavasteista kurkistaa naamioituja näyttelijöiden päitä. Tämän teoksen tekijän on ajateltu olleen kreikkalainen mestari. Vastaavanlaisia maalauksia on ollut mm. Aleksandriassa.
Rakennuksen toisessa kerroksessa on Augustuksen yksityinen studio. Huone ei ole suuren suuri, mutta se oli varmasti juuri sopiva Augustukselle, kun hän halusi olla yksin ja rauhassa. Punasävyisen huoneen väriloisto on vakuuttavaa. Punainen sinoperi-väri oli erityisen kallista, joten sen käytöllä on varmasti ollut myös symbolista merkitystä. Seinien keskelle on kuvattu tauluja, maalauksia maalauksessa. Valitettavasti ne ovat pahasti turmeltuneita. Lasin läpi otetut kuvat eivät tee ihan oikeutta näkymälle huoneeseen. Selän takaa tuleva ulkoilman valo heijastuu lasista häiritsevästi.
Talojen löytämisvaiheessa maalausten osasia oli putoillut seiniltä ja katoista lattialle. Arkeologit ovat sittemmin kasanneet näistä palapelin tavoin maalauksia uudelleen, kuten tässä holvissa.
Augustuksen talosta siirryimme niin sanottuun Livian taloon. Sen on arveltu kuuluneen Augustuksen kolmannelle vaimolle Livia Drusillalle. Tämä on päätelty talon vesiputkesta löytyneen nimen perusteella. Isosta päähuoneesta, atriumista, avautuu kolme pienempää huonetta, joissa on maalauksia.
Livian talossa ollut kyklooppi Polyfemosta sekä merenneito Galateiaa esittävä maalaus on löytämisensä jälkeen sumentunut sellaiseen kuntoon, että hahmoja siitä ei enää voi erottaa. Kierroksen opas, arkeologi Francesca Sposito lähetti minulle ystävällisesti kuvia talojen löytämisen aikaan 1800-luvulla tehdyistä piirroksista ja maalauksista. Niissä maalauksen hahmot ja yksityiskohdat näkyvät vielä hyvin selvästi.
Yllä olevassa kuvassa on keskellä istumassa Zeun rakastettu Io . Häntä vartioi mustasukkaisen Heran käskystä satasilmäinen Argos-jätti. Zeun lähettämänä Hermes on saapumassa vasemmalta pelastamaan Ioa. Vasemmalla teos nykyään ja oikealla kaivausten jälkeen 1800-luvulla siitä tehty piirros, jossa yksityiskohdat näkyvät vielä selvinä.
Sinänsä maalausten tekoon käytetty tekniikka – kostealle laastille maalaaminen – takaa hyvinkin kestävän lopputuloksen. Maan alla hautautuneina maalaukset ovat säilyneet pitkäänkin, mutta ilman ja valon kanssa kosketuksiin joutuminen voi olla niille kohtalokasta pidemmän ajan kuluessa.
Mieleen tulee Fellinin Rooma -elokuvasta kohtaus, jossa Rooman metron rakennustöissä maan alta löytyy muinaisen Rooman aikaisia maalattuja huoneita. Työmiehet ja kuvausryhmä ihailevat freskoja, jotka näyttävät kuin vastamaalatuilta. Hetken kuluttua he saavat kauhukseen nähdä niiden katoavan silminnähtävän nopeasti ilman vaikutuksesta.
Augustuksen ja Livian talojen maalauksia yritetään suojella pitämällä huoneiden pienoisilmasto suotuisana. Osaa huoneista pääsee katsomaan ovelle asennetun lasin läpi.
Taidetta on taloissa säilynyt myös lattialaatoitusten ja -mosaiikkien muodossa. Niiden kuviot vaihtuivat myös muotivirtausten mukaan, ja lattiat voidaan ajoittaa kuviointien perusteella. Kuvan mosaiikkikuvio voidaan ajoittaa Rooman tasavallan ajan lopulle – eli siihen aikaan jolloin Livian talo rakennettiin.
Opastettu kierros Augustuksen ja Livian taloihin maksoi yhdeksän euroa luonnollisesti välttämättömän Palatiumin pääsylipun (12 euroa) lisäksi. Rahalle sai kyllä täyttä vastinetta. Kierros kesti lähemmäs kaksi tuntia, mitä oli vaikea uskoa, koska aika kului niin siivillä. Arkeologin asiantuntevaa opastusta oli minun lisäkseni kuuntelemassa vain kaksi muuta vierailijaa, joten kierros tuntui melkein yksityisvisiitiltä. Englanninkielisiä opastuksia on tarjolla lauantaisin ja sunnuntaisin kerran päivässä. On myös mahdollista käydä taloissa valvotuilla vierailuilla, joissa ei ole opastusta, mutta silloin jää kyllä paljon tietämättä.
Kierrokselle lipun voi ostaa Colosseumin ja Tituksen riemukaaren välissä olevasta Palatiumin lipunmyyntipisteestä (vain korttimaksu). Samalla lipulla pääsee myös Colosseumille, vaikka seuraavana päivänä.
Augustuksen ja Livian talojen ohella myös Palatinuksen museossa voi nähdä muutaman paikoiltaan irrotetun seinämaalauksen.
Lisää maalauksia löytyy Roomassa keisari Neron Domus Aureasta, johon pääsee tutustumaan ainakin vielä tämän kesän ajan. Vierailu tosin pitää varata hyvissä ajoin. Oman matkani ajalta visiitit oli jo varattu loppuun.
Toinen kiinnostava kohde on Villa Livia Rooman pohjoispuolella. Tämä on siis eri paikka kuin Casa Livia. Siellä täytyy käydä seuraavalla kerralla. Tässä on linkki hyvään esittelyvideoon.
Kohde-esittelyt kierroksia järjestävän Coop Culturen sivuilla:
Casa di Augusto
Casa di Livia
Villa di Livia
Domus Aurea
Lähteitä
Brigitte Hintzen-Bohlen: Taide & arkkitehtuuri: Rooma
Arturo Stenico: Länsimainen maalaustaide: Rooma ja etruskit
Digital archive of the Institutum Archaeologicum Germanicum: 69, Wandmalerei, 3. Rom und Umgebung… Piirrokset sivulla: http://arachne.uni-koeln.de/item/buchseite/882149
